Kiss

KISS on Yhdysvalloissa vuonna 1973 perustettu hard rock/glam metalli -yhtye. Paul Stanley ja Gene Simmons päättivät tammikuisessa New Yorkissa, että heidän aikaisempi bändinsä Wicked Lester kaipasi uudistusta. He kuulivat Peter Crissistä, kokeneesta rumpalista, joka koe-esiintyi Stanleylle ja Simmonsille.

Kolmikko alkoi soittaa yhdessä paljon rankempaa rockia, kuin Wicked Lester, minkä lisäksi he alkoivat kokeilla eri meikkejä ja asuja kehittääkseen bändi-imagoansa. KISS onkin erittäin tunnettu nimenomaan bändin jäsenien erityislaatuisista kasvomaalauksista ja mieleenpainuvista asuista. Crissin lisäksi yhtyeeseen liittyi kitaristi Ace Frehley 1970-luvun alussa, minkä johdosta KISS syntyi. Nykyinen kokoonpano koostuu Simmonsin ja Stanleyn lisäksi Eric Singeristä ja Tommy Thayeristä.

Yksi kaikkien aikojen pumpuista

Yhtye on tähän mennessä julkaissut 24 studioalbumia. Viimeisin albumi, Monster, näki päivänvalon vuonna 2012. Etenkin 1990-luvun loppupuoli oli KISSille erittäin antoisaa aikaa. He voittivat yhteensä 16 Metal Edge Reader’s Choice Awardsia eri kategorioissa vuosina 1996–2000. Tämän lisäksi yhtye oli Grammy Award ehdokkaana Best Hard Rock Performance -kategoriassa. Palkintoja ja ehdokkuuksia oli edellä mainittujen lisäksi useita.

Monet haluaisivat nähdä alkuperäisen kokoonpanon esiintymässä yhdessä, mutta Simmons ja Stanley ovat tehneet selväksi useissa haastatteluissa, että näin ei tule tapahtumaan. The Guardianin artikkelissa bändin keulahahmo, Stanley, vertaa alkuperäisen kokoonpanon yhteenpalaamista yhteisen yön ex-vaimon seurassa viettämiseen: “What’s the point?”, mies kyseenalaistaa.

Nykypäivää

Vaikka alkuperäinen joukko ei palaisikaan yhteen edes yhtä esiintymistä varten, voi vannoutunut KISS-fani nauttia bändin aidoista kappaleista yhtyeen kunniaksi kehitetyssä kolikkopelissä. Kolikkopelin symbolit koostuvat yhtyeen jäsenistä ja logosta, ja musiikki soi jokaisen pyörityksen ohessa.

On melkeinpä uskomatonta, että vuonna 1973 perustettu yhtye on vieläkin niin suuressa suosiossa. Kasvomaalauksien ansiosta jäsenet eivät näytä vanhentuneen päivääkään. Ei voi muuta kuin nostaa hattua yhtyeen miehille bändin ylläpidosta; harva pystyisi samanlaiseen temppuun! Tämän vuoden huhtikuussa yhtye lähti 40 vuoden olemassaolonsa kunniaksi maailmankiertueelle, ja KISSin voi siis nähdä Etelä-Amerikassa, Euroopassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa tänä vuonna.

Musiikin osa elokuvaelämyksessä

Elämä ei mene koskaan niin kuin elokuvissa, varsinkaan sen osalta, että oikeassa elämässä ei ole jokaiseen kohtaukseen sopivaa taustamusiikkia pitämässä tunnelmaa yllä. Oletko miettinyt, miltä elokuvien kaikkein tunteikkaimmat ja jännittävimmät kohtaukset vaikuttaisivatkaan ilman osuvia taustatahteja?

Musiikki pystyy avaamaan sävyllään ja tahdillaan yllättävän paljon tietoa siitä, mihin elokuva on suuntaamassa. Sen tarkoituksena on myös informoida katsojaa sekä saada tämä huomioimaan tiettyjä asioita elokuvan kohtausten edetessä. Esimerkiksi salaperäinen tai synkkä musiikki uuden hahmon ilmestyessä viestii katsojalleen, ettei kyseinen henkilö ole luotettava, toimien mahdollisesti jopa uhkana tarinan päähenkilölle.

Erityisesti kauhuelokuvissa äänitehosteet ja karmivat kappaleet aiheuttavat sydämentykytyksiä jo ilman, että valkokankaalla tapahtuisi mitään säväyttävää. Musiikki kiristää tunnelman tiukimmilleen, ja olemme oppineet odottamaan musiikin edeltävän säväyttävää kohtausta. Säröiset äänet ja epämiellyttävät nuotit puhuttelevat syvimpiä selviytymisvaistojamme, ja eläytyessämme elokuvien päähenkilöiden tarinaan koemme pientä pakokauhua heidän puolestaan.

Tapaus Tappajahai

YouTubeen on lähetetty havainnollistava video vuoden 1975 klassikkoelokuvasta Tappajahai, jossa eräs elokuvan loppupuolella näytettävistä kohtauksista käydään läpi kahdesti – ensin täysin ilman taustamusiikkia, ja uudestaan normaaliin tapaan pulssia nostattavan musiikin kanssa.

Katsomalla kyseisen videon voit aluksi huomata, ettei tämän 40 vuotta vanhan elokuvan kohtauksessa ole oikeastaan mitään erityisen pelottavaa – ennen kuin sama kohtaus alkaa pyörimään uudestaan klassisen kauhumusiikin tahdissa. Ilman kyseistä kappaletta ja kenties elokuvan legendaarisen kehnosti luodun haihahmon hetkellistä ilmestymistä voisimme kuvitella, että kyseessä on vain dokumenttipätkä amerikkalaisten kalastajien maanantai-iltapäivästä.

Musiikin kuuntelu työskennellessä

Uusimpien tutkimusten mukaan musiikin kuunteleminen auttaa meitä työskentelemään nopeammin ja suoriutumaan tarkemmin vaativista tehtävistä. Jopa 90 % meistä työskentelevät paremmin musiikin tahdissa. Ain laulain työtäs tee?

Musiikin tehokkuus johtuu ainakin osittain sen positiivisesta mieltä piristävästä vaikutuksesta: olemme yleensä tuottavampia onnellisessa tilassa. Tämä dopamiinin tuoma positiivisuus yhdistyy työskentelyyn, sillä näemme tehtävämme ”paremmassa valossa” mieluisan musiikin soidessa taustalla.

Musiikkityyli tehtävän mukaan

Eräässä kokeessa 26 koehenkilöä asetettiin suorittamaan erilaisia tehtäviä neljän erilaisen musiikkityylin tahtiin (klassinen, pop, ambient, ja dance), ja tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoiset: kullakin genrellä on omat erikoishyötynsä, joten tarkasta tästä omaan työhösi sopivin musiikkityyli:

  1. Klassinen musiikki havaittiin tehokkaimmaksi niille työntekijöille, jotka toimivat erityisesti numeroiden ja yksityiskohtaista tarkkuutta vaativien tehtävien parissa. Klassinen auttoi koehenkilöitä matemaattisten ongelmien ratkaisemisessa lisäämällä tehokkuutta jopa 12 % verrattuna koeryhmään, joka ei kuunnellut musiikkia lainkaan. Klassinen musiikki oli myös toiseksi tehokkain genre oikolukemisessa.
  2. Poppia testin luoneet tutkijat suosittelevat erityisesti heille, jotka työskentelevät tiukkojen aikataulujen rajoissa. Koekaniinit suoriutuivat myös tiedontallentamistehtävistä peräti 58 % hiljaisuudessa toimineeseen verrokkiryhmään verrattuna. Pop on myös heidän valinta, joiden työssä vaaditaan pikaista oikolukemista ja tehokasta työskentelyä, vähentäen virheitä 14 prosentilla.
  3. Ambient eli ns. tunnelmallinen musiikki toimii parhaimmillaan silloin, kun henkilön on ratkottava työkseen erilaisia yhtälöitä. Ambient-musiikki on omiaan huomaamattomana taustamusiikkina, ja toimii erityisesti yhtälönratkomista vaativissa tehtävissä.
  4. Dance ei kuulu ainoastaan yökerhojen tanssilattioille: vähän kuten myös pop-musiikki, dancea kannattaa kuunnella suorittaessasi oikolukemiseen ja ongelmanratkaisuun liittyviä tehtäviä. Tanssimusiikkia kuunnellut ryhmä suoriutui kaikkein tehokkaimmin tarkkuutta ja nopeutta vaativissa tehtävissä. Oikolukunopeus nousi jopa 20 % prosentilla hiljaiseen koeryhmään verrattuna, ja jopa heidän kykynsä abstraktiin selittämiseen nopeutui.

Fyysiseen suoritukseen

Jokainen lenkille tai salille lähtenyt tietää, että tassun toisen eteen pistäminen ja raudan pumppaaminen sujuvat huomattavasti mukavammin sopivan musiikin tahdissa. Rytmi voi auttaa suorituksen aikana, ja suosikkiartisti voi motivoida pusertamaan lihaksista voimat viimeiseen toistoon.

Musiikin tiedetään vähentävän väsymyksen tunnetta, lisäävän psykologista innostusta ja fysiologista rentoutumisherkkyyttä sekä parantavan motorista koordinaatiotamme, jotka kaikki edistävät suoriutumistamme fyysisissä tehtävissä. Ja kuten edellisissäkin kohdissa, erityisesti instrumentin soittamisen on havaittu auttavan näiden ominaisuuksien kehittämisessä pitkällä aikavälillä.

Tuottavuuden lisäämiseen

Mikäli työskentelet ympäristössä, jossa sinun on mahdollisuus laittaa radio taustalle tai nappikuulokkeet korville, olet onnellisessa asemassa moniin muihin verrattuna. Musiikin kuunteleminen töissä on todettu hyödylliseksi keinoksi lisätä tuottavuutta: havaitsemme visuaalisia kuvia (kuten kirjaimia ja numeroita) paremmin ainakin rockin tai klassisen musiikin soidessa taustalla.

Levon parantamiseen

Rentouttava ja hidastahtinen musiikki on omiaan mielen rauhoittamisessa, lukuisat tutkimukset osoittavat. Oikean musiikin on jopa todettu toimivan joissain tapauksissa parannuskeinona unettomuuden hoitamisessa.

Rauhoittava musiikki hidastaa sympaattisen hermojärjestelmän toimintaa, vähentää ahdistuneisuutta, madaltaa verenpainetta ja sykettä sekä mahdollisesti rentouttaa lihaksia.

Mielentilan kohottamiseen

Viimeinen kohta on varmasti tuttu meille jokaiselle; hyvänkuuloinen ja hetkeen sopiva biisi voi kertaheitolla kohottaa mieltäsi niin, että kankeimmankin aamun pohjalta saadaan luotua loistava ja aurinkoinen päivä. Hyväntuuliset kappaleet vapauttavat stressiä ja saavat meidät tuntemaan olomme positiivisemmiksi ja optimistisemmiksi. Musiikki laskee kortisolitasoja, joka tunnetaan yleisesti stressihormonina.